Lukuunottamatta matalaa rannikkokaistaa, joka ulottuu Karibian mereltΣ pohjoisesta Tyynelle Valtamerelle lΣnnessΣ, on koko maan lΣntinen osa Andien vuoristoketjujen tΣyttΣmΣ. Keski- ja ItΣkor-dillieerien vΣliset laaksot ovat Magdalena- joen vesialuetta. Maan itΣinen osa on alankoa, joka pohjoiseen pΣin on Orinocon vesialuetta, etelΣssΣ Amazonasin. Suurien korkeuserojen vuoksi (0-5875 m) vaihtelee ilmasto hyvin paljon trooppisen kaltaisesta lauhkeaan.
Vuonna 1538 tunkeutuvat espanjalaiset sisΣΣn ylΣnk÷maalle ja tuhoavat Chibcha-intiaanien valtion. Vasta v. 1781 alkaa suuri intiaaninousu espanjalaisia vastaan. V. 1810 oli Simon Bolφvarin johdolla itsenΣisyystaistelu ja my÷hemmin v. 1819 julistetaan suurtasavalta, joka ulottuu koko pohjoisen EtelΣ-Amerikan ylitse. 10 vuotta my÷hemmin tasavalta hajoaa, jolloin Venezuela ja Ecuador irtoavat. USA erottaa v. 1903 maasta Panaman. Maa kokee hyvin verisen sisΣllissodan vuosina 1948-53 (300 000 tapettua). Sen jΣlkeen maata ovat johtaneet konservatiivit ja liberaalit, jotka vaihtelevat presidentin viran saamisessa. Vuonna 1986 ottaa Virgilio Barco Vargas vallan. Hallitus alkaa USA:n painostuksesta taistella mahtavia kokaiinikartelleja vastaan, erityisesti keskittyen Medellinin kaupunkiin. TΣmΣ aiheuttaa seurauksena monissa kamppailuissa vΣkivaltaa ja tappoja.